Otavan Kirjapainon uudistus vähentää kirjahävikkiä ja vahvistaa kotimaista tuotantoa
Kirjapainon uudet laitteet mahdollistavat uudenlaisen tekemisen. Kirjoja voidaan valmistaa pienemmissä erissä juuri silloin, kun niitä tarvitaan.
Otavan Kirjapainossa Keuruulla eletään syksyllä 2026 jännittäviä aikoja, sillä vuoden loppuun mennessä painossa otetaan käyttöön uusi digitaalinen tuotantoketju.
”Kyse ei ole vain uusista koneista, vaan uudenlaisesta tavasta hallita kirjan koko elinkaarta”, sanoo Otavan Kirjapainon toimitusjohtaja Marko Silventoinen.
”Kotimaisesta kirjatuotannosta tulee nyt entistä joustavampaa ja tehokkaampaa, kun voimme valmistaa kirjoja pienemmissä erissä, lyhentää toimitusaikoja ja parantaa saatavuutta.”
Uudet laitteet ovat Canon ColorStream -digipainokone, Hunkeler Starbook -jälkikäsittelylinja, Müller Martini Antaro -liimasidontalinja sekä Müller Martini Diamant -kovakansituslaitteisto.
Kirjoja painetaan tarpeen mukaan
Suurin muutos on siirtyminen painoseräajattelusta todellisen kysynnän ohjaamaan tuotantoon.
”Tähän asti kirjojen ensimmäinen painosmäärä on ollut arvio, joka on perustunut ennakkomyyntiin ja myyntiennusteisiin”, Silventoinen selittää. ”Jos painos on liian suuri, kirjat jäävät varastoon ja seisovat siellä kolme vuotta, kunnes ne makuloidaan eli tuhotaan.”
Jatkossa kirjaa voidaan aluksi painaa hyvin maltillinen määrä ja seurata järjestelmän avulla kysyntää – ja tuottaa automaattisesti uusintapainoksia vastaamaan tarpeeseen. Varastoihin ja hävikkiin päätyviä kirjoja tulee siis huomattavasti vähemmän.
Uusintapainokset ovat myös saatavilla nopeammin.
”Nykyisin toimitusajat ovat 2–3 viikkoa. Pystymme uusilla laitteilla ja prosessilla puristamaan toimituksen nopeasti noin viikkoon, ja pidemmällä aikajänteellä tavoittelemme muutaman päivän toimitusaikoja.”
Vaikutus tuntuu kirjan koko arvoketjussa
”Uusi toimintamallimme heijastuu kirjan koko arvoketjuun kirjailijasta lukijaan”, Silventoinen muistuttaa.
Kirjailijat tietysti arvostavat sitä, että heidän kirjojaan on helposti saatavilla, kun lukijat niitä kaipaavat, ja kustantamoissa päätöksenteko painosmääristä helpottuu, eli kustannustoiminnan riskit pienenevät.
Kirjakaupoissa voi jatkossa olla entistä paremmin tarjolla juuri niitä kirjoja, joita eniten ostetaan, eikä kauppojenkaan tarvitse toimia kirjavarastoina. Ja ketjun päässä kuluttajat, kirjojen lukijat, saavat haluamansa teoksen heti, ja lisätarpeet voidaan täyttää nopeasti.
Panostus suomalaiseen kirjatuotantoon
Silventoinen korostaa, että Otavan Kirjapainon uudistus on Otava-konsernilta merkittävä panostus suomalaiseen kirjatuotantoon ja kirjapaino-alaan.
”Se, että valmistamme kirjoja lähituotantona kustannustehokkaasti ja järkevästi, on arvokasta, ja meidän kannattaa olla siitä ylpeitä. Minusta on erityisen hienoa, että teemme edelleen oppikirjoja Suomessa”, Silventoinen sanoo.
Tieto laiteinvestoinnista oli erinomainen uutinen myös Otavan Kirjapainon henkilökunnalle.
”Investointi kertoo siitä, että kirjapainotoiminnassa nähdään jatkuvuutta ja sitä halutaan kehittää”, Silventoinen sanoo.
Kysynnän seuranta automatisoidaan
Lokakuun alussa Otavan Kirjapainon tuotantotiloissa uudet digipaino- ja jälkikäsittelylinjat ovat jo paikoillaan, ja niiden käyttökoulutukset ovat pian alkamassa. Sidontalaitteita odotetaan saapuviksi marraskuun puolivälissä.
Uudistusprosessi ei lopu siihen, kun kaikki uuden tuotantoketjun laitteet on saatu asennettua ja käyttöön loppuvuoden aikana. Henkilökunnan koulutus jatkuu ensi vuonna, samoin koko uuden toimintamallin kehittäminen.
Tärkeimpänä kehityskohteena on tuotteiden kysyntää seuraavan ja automaattisesti uusintapainoksia tilaavan järjestelmän luominen.
”Lisäksi uudistamme materiaalien standardointia, tuoterekistereitä, työnkulkua sekä tilaus-toimitusprosesseja, jotta saamme investoinnista kaiken hyödyn irti”, Silventoinen sanoo.
Otavan Kirjapainon työntekijät ovat moniosaajia
Otavan Kirjapainon henkilökunnalle uusien tuotanto- ja jälkikäsittelylaitteiden käyttöönotto tarkoittaa uuden opettelua.
”Kyse on osaamisen kehittämisestä, ei perinteisen painoalan ammattitaidon korvaamisesta”, toimitusjohtaja Marko Silventoinen muistuttaa.
”Uusien laitteiden käyttö on melko helposti opittavissa, sillä vaikka ne ovat moderneja, on tekniikka meille jo ennestään tuttua, eli perusosaamista löytyy.”
Suurin muutos tapahtuu siinä, että jatkossa tuotannon työ muuttuu enemmän kokonaisuuksien hallinnaksi yksittäisten työvaiheiden sijaan.
”Automaatio lisääntyy, tuotantoerät pienenevät ja tuotannon rytmi nopeutuu. Samalla työn merkitys kasvaa, koska henkilöstö vastaa yhä enemmän prosessin ohjauksesta, laadunvarmistuksesta ja tuotannon optimoinnista.”
Uudistukseen on valmistauduttu jo ennakkoon huolellisesti.
”Tiimi on tutustunut uusiin laitteisiin ja niiden käyttöön käytännön tuotantoympäristöissä, toimintamalleja on suunniteltu yhdessä laitetoimittajien kanssa ja tuotannon työnkulkuja kehitetään parhaillaan”, Silventoinen kertoo.
Hänen mukaansa intoa uuden oppimiseen selvästi on, sillä heti kun henkilöstöltä kysyttiin halukkuutta harjoitella uusilla laitteilla, ilmoittautumisia tuli valtavasti.
”Tavoitteemme on, että meillä olisi mahdollisimman paljon moniosaajia. Mitä useampia laitteita kukin työntekijä hallitsee, sitä joustavampaa tuotanto on – ja samalla työ on tekijöille mielekkäämpää.”
