Otavamediassa tekoäly kuuluu kaikille
Otavamediassa on haluttu selvittää, miten tekoälyä voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Yhtiössä on testattu generatiivisen tekoälyn tuomia mahdollisuuksia rohkeasti, ja moni on saanut AI:sta työhönsä uudenlaista sujuvuutta tai uupumattoman apurin.
Työn digitalisoitumisen tuomia muutoksia ja mahdollisuuksia on seurattu Otavamediassa tarkasti. Koneoppimista ja sääntöpohjaista tekoälyä on hyödynnetty jo pitkään.
Periaate on, että tekoäly kuuluu kaikille ja jokaista rohkaistaan kokeilemaan ja testaamaan, minkälaista apua tekoälystä voisi olla omassa työssä.
Henkilöstön kouluttautumiseen ja tiedon jakamiseen tarkoitettu Digioppimisen polku -Teams-kanava on perustettu 2019, ja digioppimiseen liittyviä koulutuksia on järjestetty kanavalla siitä lähtien. Vuoden 2023 alusta alkaen AI-teemaisiin koulutuksiin on osallistuttu yli 700 kertaa, joten kiinnostusta aiheeseen on paljon.
Opintopolun oivallukset jakoon
Vuoden 2024 aikana Otavamediassa järjestettiin kuusi Elements of AI -opintopolkua. Kurssin lopputöitä on esitelty muille kollegoille, ja kursseilla on löydetty monia tekoälyn käyttötapoja, jotka sujuvoittavat ja nopeuttavat työtä. Elements of AI -opintopolkuja järjestetään myös vuonna 2025.
Otavamediassa aloitettiin työryhmäkohtaisten tekoälymaisemien kuvaaminen syksyllä 2024. Työryhmäkohtaisen tekoälymaiseman avulla pystytään selvittämään, mitä AI-työkaluja ryhmällä on käytössä ja osataanko niitä käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla saadaan selville mahdolliset puutteet, onko joku työkalu sellainen, joka olisi tarpeellinen, mutta syystä tai toisesta se ei ole vielä käytössä.
Maisemakuvausta pystytään hyödyntämään ainakin neljällä eri tasolla: Osaamisen kehittämisessä ja EU:n AI Actin 4. artiklan määrittelemän henkilöstön tekoälylukutaidon parantamisessa, tekoälyosaamisen johtamisessa sekä sen selvittämisessä, ovatko tekoälytavoitteet saavutettavissa näillä työkaluilla ja osaamisella. Lisäksi tekninen tuki saa itselleen roadmapin, mitä työkaluja heidän pitää pystyä tukemaan.
Työryhmäkohtaisen tekoälymaiseman avulla pystytään selvittämään, mitä AI-työkaluja ryhmällä on käytössä ja osataanko niitä käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tekoäly monessa mukana
Toimitustyössä tekoälyä käytetään muun muassa otsikoinnissa, ingressien tekemisessä ja somepostauksissa. Tehtiinpä tekoälyn avulla mitä tahansa, siitä täytyy kertoa, ja faktojen tarkistus jää aina ihmisen vastuulle.
Tekoälystä on tullut osassa lehtibrändejä lisä AD:n tai infografiikkatoimittajan työkalupakkiin. Esimerkiksi kuvan tai kuvituksen koon muuttaminen taustaa jatkamalla nopeuttaa työtä. Naistenmedian AD Tinka Lindroth pitää tekoälyä hyvänä apuvälineenä kuvitusten teossa.
”Ehkä hieman ristiriitaista, mutta tekoälyn avulla tuotettuihin kuvituksiin on saatu enemmän elämänmakuisuutta, sillä tekoälyn ideointia ei rajoita saatavilla oleva kuvamateriaali. Emme ole kuvapankkikuvien varassa.”
Tekoäly on myös mahdollistanut uusia lisäpalveluja lukijoille. Tekniikan Maailman lukijoiden käytössä on vuodesta 2023 ollut lehden oma tekoäly Tuuma. Se on kokeileva, uudenlainen palvelu, joka auttaa löytämään tietoa, jota on itse Google-haulla vaikea löytää.
”ChatGPT:llä ei ollut käytössä TM:n sisältöjä, ja toimituksessa ajateltiin, että voisimme rakentaa oman tekoälyn, joka hakee vastaukset TM:n sisällöistä. Halusimme kaksisuuntaisen viestintäkanavan lukijoiden ja toimituksen välille”, kertoo Tekniikan Maailman päätoimittaja Sami Rainisto.
Pari vuotta toiminnassa olleen Tuuman seuraava kehitysaskel on, että koko Tekniikan Maailman arkisto saadaan tekoälyn käyttöön. Tällä hetkellä se hakee tietoa viimeisten 5–6 vuoden sisällöistä.
”Ratkaistava asia on se, minkälaisen vastauksen tekoäly koostaa, jos Tuuma yhdistää samaan vastaukseen tietoa vaikkapa 1960- ja 1990-luvun lehdistä. Tieto on ehtinyt kumuloitua ja muuttua.”
TM:llä on vielä valistustehtävää siinä, minkälaisella kehotteella Tuumalta saa hyvän vastauksen. Moni käyttää yksisanaisia hakuja, joilla ei saa parasta tulosta.
”Tulevaisuuden visiona on puhuva Tuuma eli äänihaulla toimiva ja ihmisen tavoin vastaava tekoäly”, Rainisto kertoo.
Tehtiinpä tekoälyn avulla mitä tahansa, siitä täytyy kertoa, ja faktojen tarkistus jää aina ihmisen vastuulle.
Tekoäly päivittäisessä työssä
Kuluttaja-asiakkuuksissa on käytetty päivittäisessä työssä niin koneoppimista kuin sääntöpohjaista tekoälyä jo vuosien ajan. Generatiivista tekoälyä käytetään paljon koodaukseen. Se on nopea ja ahkera työkalu, joka tuottaa valmista koodia itsenäisesti. Myös markkinoinnin automaatiossa hyödynnetään laajasti generatiivista tekoälyä. Tekoälyn avulla tuotetaan esimerkiksi markkinointitekstejä.
Markkinoinnin eettinen neuvosto on huomauttanut Koululainen-lehden mainoksesta Tinder-sovelluksessa (MEN 49/2024). Otavamedian tiedossa ei ollut, miten Google Ads -tekoäly päättelee ja etsii datan perusteella erilaisia sopivia kohderyhmiä. Tässä yhteydessä kohderyhmänä oli tekoälyn perusteella lasten vanhemmat. Otavamedia on hyvin pahoillaan tapahtuneesta.
Mainokset poistettiin välittömästi ja kaikki Koululainen-lehden tekoälypohjainen mainonta on toistaiseksi keskeytetty. Myös muiden yrityksen kustantamien tuotteiden mainokset on nyt opitun perusteella estetty erilaisissa seuranhakupalveluissa. Kartoitamme myös muita mahdollisia sijoitteluita, jotka on syytä sulkea pois vastaavien tilanteiden välttämiseksi.
Kuluttaja-asiakkuuksien asiakkuusjohtaja Ilkka Torkkel arvioi, että generatiivinen tekoäly pystyisi luomaan yksinkertaisia markkinointitekstejä jo täysin itsenäisesti, mutta tällä hetkellä ihminen tarkistaa ja tarvittaessa korjaa tekstin ennen julkaisua.
”Esimerkiksi sisäiseen käyttöön, kuten asiakaspalvelun tarpeisiin, tekoäly voisi tuottaa ohjetekstin täysin itsenäisesti”, Torkkel kertoo.
