Vastuullinen työnantaja tukee myös eläkkeelle siirtyvää

Eläkeasiat herättävät monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Jotkut odottavat eläkettä innoissaan, toisille se taas tuntuu kaukaiselta asialta – vaikka mahdollisuus eläköityä olisikin muutaman vuoden päässä.

Myös työnantajalla eläkeasiat voivat herättää monenlaisia ajatuksia: Työntekijöistä ei malttaisi luopua, ja samalla olisi kyettävä ottamaan eläkeasiat alaisen kanssa hyvissä ajoin puheeksi ilman, että lähtijälle tulee tunne, että hänestä halutaan eroon. Entä miten saadaan pidettyä kaikki työntekijän omaksuma hiljainen tieto talossa?

Otava-konserni on ratkaissut asian järjestämällä Työstä eläkkeelle -valmennuksen eläköityville ja heidän esihenkilöilleen.

Eläköityminen on yhteinen asia

Työstä eläkkeelle -valmennus järjestettiin keväällä 2026 nyt toista kertaa. Kutsun valmennukseen saivat kaikki Otava-konsernin työntekijät, jotka ovat syntyneet vuonna 1963 tai sitä ennen. Tavoitteena on, että valmennukseen osallistuttaisiin kolme vuotta ennen alinta eläkeikää. Näin sekä eläköityvälle että esihenkilölle jää aikaa valmistautua muutokseen.

Otavan HR-asiantuntija Sini Norring kertoo, että konserni halusi kehittää ikäjohtamista ja toisaalta selkeyttää eläköitymisprosesseja niin eläkkeelle jäävän kuin tämän esihenkilön näkökulmasta.

”Ihmiset eivät välttämättä tiedä, mitä kaikkea eläkkeelle jääminen edellyttää. Toisaalta haluamme työntekijöidemme tietävän, mitkä ovat heidän vaihtoehtonsa eläköitymisen suhteen. Valmennuksessa työntekijällä ja esihenkilöllä on luonteva hetki keskustella aiheesta.”

Valmennuksen ansiosta myöskään työnantaja ei jää tyhjän päälle. Ajoissa aloitettu keskustelu antaa esihenkilölle mahdollisuuden miettiä, miten keskeinen osaaminen ja hiljainen tieto säilyvät organisaatiossa.

”Meillä on Otavassa pitkiä työuria ja todella ammattitaitoista porukkaa. Jos joku ilmoittaisi jäävänsä kuukauden päästä eläkkeelle, olisimme pulassa”, Norring toteaa.

Mikä sitten olen, kun olen eläkeläinen?

Viime syksyn Työstä eläkkeelle -valmennus oli pilotti, josta saatiin hyvää palautetta ja jonka pohjalta tämän kevään valmennusta vielä kehitettiin.

Valmennus koostuu kahdesta Teams-valmennustapaamisesta. Lisäksi osallistujilla on käytettävissä sähköinen työtila, jossa on aiheeseen liittyvää materiaalia, kuten yhdessä esihenkilön kanssa pohdittavia tehtäviä.

Ensimmäisessä valmennustapaamisessa Varman työeläkeasiantuntija Elina Juth kertoi eläköitymisprosessista: mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, mitä hakemuksia tulee täyttää, miten eläke muodostuu ja muita käytännön asioita prosessiin liittyen.

Toinen valmennus käsitteli eläköitymisen psykologista puolta. Siitä kertoi aiheeseen perehtynyt erikoistoimittaja ja kokemusasiantuntija Tiina Merikanto, joka on itsekin eläköitynyt muutama vuosi sitten: millaista elämä on sen jälkeen, kun työ ei ole sitä enää rytmittämässä, miten se näkyy arjen järjestelyissä, elämän sisällössä ja sitä kautta myös sosiaalisissa suhteissa.

”Toiset odottavat jalka oven välissä eläkettä ja ovat tehneet paljon suunnitelmia sen varalle, mutta kaikilla suunnitelmaa ei ole. Siksi on niin tärkeä herätellä miettimään sitä, miten elämä oikeasti muuttuu eläkkeellä”, Norring pohtii.

Tärkeää asiaa, mutta tiivistämisen varaa

Asiakkuuspäällikkö Jari Koskelo Otavamedian B2B-yksiköstä sai kutsun valmennukseen alkuvuodesta.

”Vaikka en tiennyt valmennuksesta, kutsu ei tullut yllätyksenä. Itse aion jäädä eläkkeelle kahden vuoden päästä 65-vuotiaana”, Koskelo kertoo. Hän on työskennellyt Otavamedialla reilut 20 vuotta.

Koskelo on jo alkanut nostaa osittain varhennettua vanhuuseläkettä, mutta tekee edelleen täyttä työpäivää. Eläkkeen kertymistä ja sen perusteitä käsittelevän ensimmäisen valmennuksen Koskelo olisi tiivistänyt lyhyempäänkin. Hänestä on kuitenkin hienoa, että asioita avataan, sillä kaikille ne eivät ole tuttuja.

Jarin esihenkilö Jani Koivunen on samaa mieltä tiivistämisestä.

”Pääsääntöisesti jokaista kiinnostaa oma eläkekertymä ja se, miten se vaikuttaa talouteen eläkkeellä.”

Sen sijaan Suomalaisen Kirjakaupan myyjälle Marina Johansonille ensimmäisen valmennuksen anti oli uutta.

”Esimerkiksi tiedot mahdollisuuksista varhaiseläkkeeseen olivat hyviä. Sellaiseen lähteminen riippuu vähän ammattista ja omasta kunnosta”, Johanson toteaa.

Hän työskentelee Espoonlahden Lippulaivan myymälässä, mutta piipahtelee välillä myös Ison Omenan myymälässä.

Johansonin esihenkilö, myymäläpäällikkö Hellevi Anttila nyökyttelee vieressä.

”Itsellenikin tuli konkretiaa siihen, mistä ja miten eläke kertyy ja minkä ikäisenä itse pääsisin eläkkeelle. Mielenkiintoista oli myös se, että myös eläkkeellä voi tehdä töitä, mikä kasvattaa eläkettä aina ylimpään eläkeikään asti”, Anttila toteaa ja kertoo jo houkutelleensa Johansonia kausitöihin sitten, kun tämä jää eläkkeelle.

Jonkinlainen suunnitelma kannattaa olla

Valmennuksen toinen osa eli eläköitymien psykologista puolta käsittelevä valmennus saa Koskelon ja Koivusen puheliaiksi.

”Tiedostan sen, että eläkkeellä en ole enää työyhteisön jäsen kuten ennen. On myös hyvä tiedostaa, että aktiivinen aika eläköitymisen jälkeen on noin 10 vuotta, ja siihen kannattaa olla jokin suunnitelma”, Koskelo vinkkaa.

Koivuselle oli uutta tutkimustulokset siitä, miten eri ihmiset kokevat eläkkeelle jäämisen.

”Koulutuksessa ilmeni, että osa suunnittelee eläkkeellä siivoavansa kodin kaapit ja havahtuu kahden viikon päästä tilanteeseen, että mitähän sitten tekisi, koska heillä ei ole Jarin mainitsemaa suunnitelmaa.”

Valmennuksessa puhuttiin paljon myös identiteetistä. Länsimaissa monen identiteetti rakentuu työminän kautta, ja muutos voi olla eläkkeelle jäävällä kova paikka.

Johanson kertoo oman vahvan identiteettinsä rakentuvan muualla kuin työelämässä.

”Tuntuuhan eläköityminen toki aika hurjalta. Minulla on ihanat työtoverit ja esihenkilö, mutta uskon että pärjään. Minulla on paljon harrastuksia ja ystäviä – ja mökkeilyä. Ei pelota, että jäisin eläkkeelle jäätyäni tyhjän päälle”, hän toteaa hymyillen.

Entä ovatko Koivunen ja Anttila jo alkaneet varautua siihen, että pitkäaikaiset työntekijät Koskelo ja Johanson ovat kohta poissa työyhteisöstä?

”Marinan lähtö on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa, ja vaikka Marinan töitä ei ole vielä järjestetty, aikaa on riittävästi”, Anttila toteaa.

”Meillä nimetyt asiakkuudet aiotaan jakaa kollegoille tai mahdollisesti jollekin uudelle työntekijälle. Jarin lähtöön on kuitenkin vielä se pari vuotta. Siihen asti toimitaan kuten ennenkin”, Koivunen kiteyttää.